Onnesta mykkänä...

...ja kertakaikkiaan ihastuksissaan on Lentävä tänään!

Rakas SNY! Miten osaatkin aina ilahduttaa minua tyhminä päivinä. Tänään olen herännyt töihin klo 4, viettääkseni puolivälissä päivää 4,5h taukoa silmät ristissä odotellen seuraavaa lentoa. Kotiin päästyä Hymypojan mummi mainitsi että tuli postia ja siellä oli joku kirje. Kyynisesti tuumasin, että varmaankin joku "Maksa tai riistämme sinulta ihmisoikeudet!"-kirje. Vaan eipä ollutkaan!

SNY, ihanaihanaihana SNY! Oli laittanut välimuistamisen, ja millaisen!! Kuoresta tuli esiin vihreä paketti, sekä kuplamuovikääre ja kortti. Tässä Virkkuukoukkusen hauskassa kortissa lukee "Eihän lankoja vaan voi olla liikaa...". No, niin, joo, onhan se ihan totta. Vihje ymmärretty. ;D

SNY:n suloinen kortti

Kuplamuovin sisältä putkahti kiva rintanappi, Virkkuukoukkusen tuotteita sekin: "Toiset neuloo mitä osaa mut mie neulon mitä vaa". :))) Olenpa otettu!

Nappi Napponen.

Vihreästä paketista paljastuikin mitä kaunein virkattu liina. Aivan mielettömän kaunis, ja menee aivan takuuvarmasti käyttöön ihan liinana, eihän tällaisella voi mitenkään pöytiä pyyhkiä! KIITOS SNY! Olen aivan onnesta äpönä! <3

Valtavan hieno liina <3

Tällaiset muistamiset ovat kyllä SNY-ringin suola. :) En osannut ollenkaan odottaa välimuistamista ja sitten putkahtikin näin upea paketti ihan puskista. Nyt kelpaa pötkötellä väsymystään pois hymy korvissa.

Jokohan se olisi kuvareportaasin aika?

No olisihan se. Härifrån tvättas:

(Pahoittelut kuvien ajoittaisesta sumuisuudesta. Joku pieni rasvakäsi oli onnistunut töhnäämään kamerani linssin, enkä tajunnut sitä kuvia ottaessani, enkä jaksanut linssipesun jälkeen enää ottaa uusia.)

Hymypojan kauluri Novitan Alpacasta valmistui jo iät ajat sitten mutta kuva on jäänyt ottamatta, koska kauluri meni suoraan puikoilta käyttöön ja on ollut kovassa käytössä siitä asti. Tässäpä siis kaulurimontaasi iloksenne:

Hymypoika ei halunnut poseerata, mutta Muumipeikko kelpasi kaulurimalliksi.

Siinä lötköttää. Maton pesu olisi näemmä tarpeen. ;)

"Muumipeikko ittuu tiinä!" - Käy se näemmä muumin viitastakin!

Kaulurin ohje löytyi TT:n sivuilta pienen googlauksen tuloksena. Koska kauluri tuli kiireelliseen tarpeeseen, halusin mahdollisimman simppelin ohjeen ilman kikkailuja, kavennuksia tai silmukoiden poimimista. Ja mikäs sen helpompaa, kuin "neulo kaksi neliskanttista kappaletta, yhdistä ne sukkapuikoille ja neulo suljettuna joustinta". :)

No siihen huovutusproggikseen sitten. Ensin neulottiin mallitilkku:

Mallitilkun mittausta #1

Mallitilkun mittausta #2

Sitten se heitettiin koneeseen koehuopumaan:

Mallitilkun mittausta #3

Mallitilkun mittausta #4

Pitkällisten ja piinallisten matemaattisten laskelmien tuloksena totesin, että 200g lankaa ei mitenkään riitä läppärinsuojukseksi ainakaan tälle koneelle. Mutta päättäväinen neuloja tekee sen silti. ;) Tässä toinen kerä jo loppusuoralla ja kappaleella korkeutta n. 20cm.

Hiljaa hyvä tulee.

Kyllä se siitä siis! Ja jos ei, niin ei se mittään, tuosta langasta voi tehdä taatusti ihan mitä vaan. :) Pikkupussukat kiiltelevät jo mielessäni, tai jopa iPhone-pussukan toinen tuleminen!

Mitä naisella ei koskaan ole liikaa? No tietenkään timantteja, kenkiä eikä laukkuja. Suuren Käsityölehden laukkuohje sai minut haikailemaan ompelutaitojen perään. Onneksi ne eivät ole kaukana, vaan melkein naapurissa: Päkis, tuo rakas sielunsiskoni, innostui kassiohjeesta ihan toden teolla ja kankaatkin löytyivät varastosta. Meni päivä, vähän toista ja siinä se on!!

Ihana ihana ihana!

Uusi laukku!

Sisältä yllättävän pirtsakka!

Mitkä tereet, mikä vuori!

MUOKKAUS 4.4.2012: Lueskelin tämän kirjoituksen uudelleen ja innostukseni lomasta saattaa ehkä saada sen kuvan, että olisin ommellut tämän kassin itse. Jos jollekin jäi sellainen käsitys, pahoittelen! Minähän en osaa ommella edes henkeni pitimiksi, vaan kassin teki todellakin ystäväiseni Päkäpää. Minä olen vain autuas ja onnellinen kassin omistaja, joka riemuitsee ompeluhullun ystävänsä kätten taidoista. <3

Laukkujen kanssa olen toisaalta addikti, toisaalta vähän liiankin järkevä. Ylihinnoitellut merkkilaukut eivät juurikaan iske, paitsi jos hinnan takana on oikeasti laatua ja käytännöllisyyttä. Tätä on mielestäni Longchampissa. Ostin ensimmäisen Longchampini; ihanan, violetin ja ison kauppakassin kokoisen laukun Toulousesta 2010 syksyllä ja tykästyin siihen ihan todella. Kokoontaitettavuus ja säänkestävyys yhdistettynä kivaan väriin ja tilavaan kokoon veivät sieluni ja harkitsin pitkään toista, vähän pienempää, kunnes Stuttgartin lentoasemalla vastaani käveli tämä:

Titipä hyvinnii tyy!

Keskikokoinen, pitkillä olkahihnoilla varustettu tummansininen kassi, aivan käsittämättömän kauniilla lintukirjailulla. Voitteko kuvitella, että tätäkin piti vielä miettiä ainakin neljä hypistelykertaa, kunnes viimein joulun alla päätin, että nyt haluan ostaa itselleni jotain, kun toisessa kädessä kiristi taas kerran kahdeksan kiloa tuliaisia kaikille muille. Enkä ole katunut. Se on ihana. :)

Ihanata viikonloppua kaikille! Omani menee työn merkeissä, vaikkakin tämän illan saa huilia vielä ennen huomista työyörupeamaa. Ottakaahan rennosti! :)

Mihis se aika taas hujahtikaan?

Kivasti lupasin viime postauksessani käyttää viikonloppuna aikaa blogaamiselle ja niinhän tässä on taas aika lentänyt lennellessä, heh.

Kuvareportaasi antaa vielä odottaa itseään hetken, pikakuulumiset lähinnä.

Huovutusprojekti etenee hitaasti mutta varmasti, SNY:n lähettämä lanka on hirmuisen mukavaa ja nopsaa neulottavaa, mutta valitsemani sileäneule on tietysti tällaiselle kikkakolmosten ystävälle hieman puuduttavaa puuhaa. :) Lisäksi haikailen ehkä ostavani vielä kolmannen kerän, koska keksin kokeilla tehdä huovutetun läppärin suojuksen ja tämä koneeni on tottakai hiukkasen iso moiselle projektille... :) Noh, katsotaan nyt ensin minkä kokoinen noista kahdesta kerästä voisi tulla. Ja voihan tässä matkalla vielä mieli muuttua lopputuloksen suhteen... ;)

Tein tavoistani poiketen kerrassaan mallitilkun, jonka koehuovutin ja tilkku ainakin onnistui kivasti ja huopui tasaisesti ja kauniisti. Laitan kuvia projektista jahka se on hiukkasen edistynyt lisää.

Sain taannoin Marttaliiton postituslistalta viestin Masalan Martoista. Eräs heidän jäsenensä on Jorvissa töissä kätilönä ja harmittelee, kun säästösyistä vastasyntyneille ei enää anneta puuvillapipoja vaan verkkosukkaa! Tämä kyseinen Martta kyseli josko Martat innoistuisivat neulomaan pikkuisille pipoja, jotka voitaisiin sitten antaa vauvaperheille kotiutuessa mukaan. Minähän tottakai innostuin ja olen tehtaillut jo kolme pikkuruista pipaa, jotka lähetin tänään menemään. Fiksu blogisti olisi tietysti kuvannut pipot ennen lähettämistä, mutta nyt teidän täytyy vain uskoa, että niistä tuli huiman söpöjä! Neljäs piponen on jo puikoilla, lupaan kuvata sen ja mahdolliset sen seuraajat nähtävillenne, ennen kuin laitan ne maailmalle. :)

ETA 24.3.: Pipoprojekti on näemmä jo levinnyt medioihinkin, tässä esimerkiksi Iltalehden uutisointia vauvapipoista. Jutussa on mukana myös Jorvin synnärin sekä kätilö Airi Kilpiäisen yhteystiedot, joihin pipoja voi lähettää! :)

Tänään kävimme Hymypojan kanssa kyläluutimassa Päkiksen luona. Siellä pikkuhiljaa toivutaan pöpöistä ja päästiin pihallekin. Pidettiin Päkiksen kanssa melkoinen ideariihi kaikenlaisten käsityöaiheiden parissa. Kyllä täytyy olla iloinen, että on ompelutaitoinen (ja -intoinen) ystävä, kun minä ja ompelukone emme nykyään mahdu samaan huoneeseen millään. :) Reissusuunnitelmiakin hiukan haudottiin!

Tällä erää päätän kuulumiset tähän, työt kutsuvat taas aamulla ennen kukon pieremää. Mukavaa tätä viikkoa kaikille kurkistelijoille!

Naistenpäivän yllätys

Hyvää naistenpäivää vielä näin iltamyöhälläkin! :)

Oma naistenpäiväni kirkastui heti kärkeen, kun varttia ennen töihin lähtöä posteljooni pukkasi laatikosta ison kuoren: iki-ihanan SNY-paketin! Osasitpa todella yllättää, rakas SNY, en yhtään osannut odottaa pakettia jo näin pikaisesti! Kiitos! Ja minkälaisen paketin olitkaan taas koonnut:

Maaliskuun SNY-terveiset

Paketista löytyi: kukallinen kangaskassi (kyllä, jokaiselle projektille on oltava oma kassi!!), tarvikkeet kukkaron neulomiseen Drops Muskat -langasta (hienosti bongattu sävy sävyyn luuripussukkani kanssa!), traktorinappeja Hymypojan neuleeseen (Hymypojan kommentti: "Aika upee jakko!"), sekä Geishapatukka (jota popsin parhaillaan) ja neuleaiheinen kortti.

Aatteen värinen kortti.

Ihanan värinen lanka ja sille kaveriksi kukkanappi.

Tr-Tr Mitjat.

Kangaskassikuosi lähemmässä tarkastelussa.

Hiukkasen nyt nolottaa että purkasin tuon paketin niin kovassa kiireessä, joten pitää ihan kysyä näin julkisesti: mahdoitko laittaa pakettiin myös teetä? Löysin pöydältä paketin vierestä kotiin tultuani teepussin, jota mieheni ei ainakaan tunnistanut omakseen ja lapsenvahtinikaan ei yleensä teetä maistele. Mikäli tuo herkku oli sinulta, kiitän siitäkin ja pahoittelen etten liittänyt sitä tähän postaukseen!

Joka tapauksessa olet upeasti asian ytimessä toiveistani ja mieltymyksistäni. Kiitos ihanasta naistenpäivän ylläristä ja mukavaa ja aurinkoista maaliskuuta sinne Loviisan suunnille! :)

Työntäyteinen viikko on nyt takanapäin ja minulla alkoi viikonloppu. Toivon mukaan ehdin hiukan päivittää blogia enemmänkin tässä loppuviikon aikana. Kolmas revontuli on puikoilla hyvässä vauhdissa, pari tiskirättiä on valmistunut välipaloiksi ja SNY-paketista tulleet huovutuslangatkin ovat muuttuneet mallitilkuksi ja seuraavan projektin aluksi. Mutta siitä lisää tuonnempana. Nyt katsomaan nauhalta kauan odotettua Kätevää Emäntää! :)